Geenimuuntelu

Uudenkaupungin soijatehdas

2010-01-08T04:15:00.000-08:00

Uuteenkaupunkiin ollaan perustamassa soijaa jalostavaa tehdasta. Soijatuotteita käytetään paljon elintarviketeollisuudessa mm. tasoittamassa taikinoiden ja vanukkaiden koostumusta, ja tekemässä elintarvikkeista mukavan paksuja.
Helsingin sanomat uutisoi asiasta niin, että tehdas tulee käyttämään vain puhdasta soijaa, sillä puhtaille tuotteille on maailmalla kysyntää. Toisten uutisten mukaan tehdas käyttää myös muuntogeenistä soijaa.
Jos tehdas käyttäisi vain puhdasta soijaa, sehän olisi hienoa. Lähes sata uutta työpaikkaa Uuteenkaupunkiin, paljon käyttöä satamalle, ja uusia vientituotteita. Jos tehdas jatkossa käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista hernettä ja härkäpapua, olisi vaikutus koko maan talouteen todella merkittävä.
Jos tehdas kuitenkin jalostaa geenimanipuloitua soijaa, sen vaikuttaa todella ikävästi koko maan elintarviketuotantoon. Tehtaalta tulee paljon jalostuksen sivutuotteita, joita varmasti kaupataan huokealla eläinten rehuksi. Näin geenimanipuloitua soijaa ujuttautuisi yhä enemmän myös kuluttajien lautasille.
Geenimanipuloitua soijaa tuotetaan runsain määrin Etelä-Amerikassa, eikä sille tahdo aina löytyä ostajia. Ehkä tässä on ollut tehtaan idean lähtökohtakin?
Olisiko liikaa vaadittu, että tehtaan toimintaperiaatteista puhuttaisiin suoraan? Ja jos ajatuksena on todellakin keskittyä vain puhtaan soijan jalostukseen, sen otetaan varmasti ilolla vastaan.

Tekniikan maailma

2010-01-03T05:22:00.000-08:00

Tekniikan Maailma 1/2010 kirjoittaa kovin ylistävästi geenitekniikan mahdollisuuksista. Juttu alkaa kertoen tärkeästä kultaisesta gm-riisistä, jota syöttämällä voisi pelastaa lapsensa näkökyvyn. Jutussa ei kerrota, että A-vitamiinin esiaste, jota kultainen gm-riisi sisältää, löytyy helpommin kaikista värikkäistä hedelmistä ja vihanneksista, esimerkiksi porkkanasta. Kultaista riisiä pitäisi syödä puoli kiloa päivässä, jos se olisi ainoa a-vitamiinin lähde. Kultaista riisiä markkinoidaan ajatuksella, että se pelastaisi kehitysmaiden lasten silmät. Ehkä ongelmaan olisi helpompi ratkaisu siinä, että kerrottaisiin köyhille vanhemmille, kuinka tärkeitä hedelmät ja vihannekset lapsille ovat. Perusravinnon muuttaminen eri värisekseksi on aikamoinen kulttuurin muutos eikä onnistu noin vain. Emmekä kai mekään suomalaiset mieluummin söisi sinistä perunaa? Ja jättäisi mustikat syömättä?

Tervetuloa geenitekniikka-kriittiselle blogille!

2009-12-30T14:47:00.000-08:00

Hallitus on tehnyt syksyn 2009 lopussa eduskunnalle lakiesityksen, joka mahdollistaa geenikasvien kasvattamisen suomalaisilla pelloilla.
Eduskunta käsittelee lakia kevään 2010 aikana, joten on tärkeää, että kaikki kansalaiset kertovat asiassa mielipiteensä poliitikoille. Poliitikkoja painostetaan asiassa kovasti, mutta heidän tulisi kuulla, mitä mieltä ovat ihmiset joiden äänillä heidät on toimeensa valittu.
Jokaisen kannattaa siis yrittää saada tolkkua siitä, mistä geenitekniikassa on kyse, ja mikä mahtaa olla sitten oma mielipide asiassa. Onnea matkaan!

Käytännön hyödyt geenitekniikassa ovat jääneet kovin vaatimattomiksi. Geenitekniikalla muokattuja kasveja on kaupallisessa käytössä neljä (4). Näitä ovat puuvilla, soija, maissi ja rapsi. Niitä kasvatetaan lähes pääasiassa vain USA:ssa, Kanadassa ja Argentiinassa. - Ei siis ole mitään 'geeniviljely'-junaa, jossa muut maat jo istuvat, mutta Suomi uhkaa jäädä takapajulaksi. Euroopassa ja kehitysmaissa geenitekniikalla muutettujen kasvien vastustus on laajaa. Tämä johtuu siitä, että tekniikkaan liittyy paljon arveluttavia piirteitä.
Yksi on tekniikan tehottomuus: vain neljä kaupallisesti käytettävää kasvia, ja näilläkin vain kaksi (2) ominaisuutta. Toinen on rikkaruohomyrkyn kestävyys, ja toinen on hyönteismyrkyn tuotto kasvissa itsessään, koko kasvukauden, kaikissa kasvinosissa.
Tehottomuus johtuu siitä, että geenitekniikka perustuu vanhentuneeseen tieteelliseen teoriaan, eikä se käytännössä toimi. Kun yhdellä geenillä onkin lukuisia tehtäviä, joita se toteuttaa säätelyn mukaan, ei yhden geenin siirto ole tarkka, luotettava eikä turvallinen.
Kun on itse saanut tieteellisen koulutuksen, eli väitellyt tohtoriksi, niin jo tämä seikka on riittävä syy geenitekniikan epäilemiseksi. Jos homma ei perustu mihinkään tieteelliseen teoriaan, niin siitä ei voida laatia mitään ennusteita, eikä sen turvallisuudesta ole siis mitään takeita.
Mutta muitakin syitä on, ja näyttöjä siitä että geenitekniikka ei olekaan sitä mitä lupailtiin, haaveiltiin ja toivottiin. Mutta siitä myöhemmin, kunhan opin tätä blogia käyttämään.